Teksti: Iina Gummerus
Järjestökentälle jatko-opintohaaveista huolimatta
Matkani sosiaalipsykologiksi ei ollut suoraviivainen, vaikka palo tieteenalaa kohtaan syttyi jo ylioppilaaksi kirjoitettuani. Opiskelin Helsingin yliopistossa ensin kieli- ja puhetieteitä, ja valmistuin humanististen tieteiden kandidaatiksi. Valtiotieteelliseen tiedekuntaan päädyin sosiaalipsykologian maisterivalinnan kautta.
Opintojeni loppumetreillä työskentelin Helsingin yliopistolla: ensin harjoittelijana ja sittemmin tutkimusavustajana kahdessa eri tutkimusprojektissa. Nautin itsenäisestä työstä, ja koin olevani vahvuusalueellani syventyessäni kirjoittamiseen ja kiinnostavien aineistojen analyysiin. Sain laitokselta kannustusta jatko-opintoihin hakeutumiseen, mikä tuntuikin valmistumisen kynnyksellä varteenotettavimmalta vaihtoehdolta.
Graduni palautettuani pyörittelin mielessäni erilaisia väitöskirja-aiheita. Samalla tunsin kaipaavani pientä hengähdystaukoa akateemisesta ahertamisesta, joten selailin työilmoituksia. Uskontojen uhrien tuki UUT ry etsi vertaistukitoiminnan koordinaattoria, ja sosiaalipsykologian opinnot mainittiin etuna. Hain, ja ilokseni sain paikan.
Järjestötyö sosiaalipsykologin silmin
Uskontojen uhrien tuki UUT ry auttaa uskonnollisissa yhteisöissä vaikeuksiin joutuneita ihmisiä ja heidän läheisiään järjestämällä monipuolista vertaistukitoimintaa ympäri Suomen. Lisäksi UUT tekee tiedotus- ja vaikuttamistyötä, joka tähtää hengellisen väkivallan vähenemiseen ja ihmisoikeuksien toteutumiseen uskonyhteisöissä. Hengellisellä väkivallalla tarkoitetaan uskonnollisista motiiveista kumpuavaa väkivaltaa, joka tapahtuu yleensä uskonyhteisöjen sisällä ja kohdistuu niiden omiin jäseniin. Moni UUT:n piiriin hakeutuva on jättänyt uskonyhteisönsä tai tullut sen hylkäämäksi, ja kaipaa tukea uuden elämän rakentamisessa tai menneiden tapahtumien käsittelyssä. Jotkut taas ovat huolissaan lahkoon liittyneen läheisensä puolesta.
Työ pienessä järjestössä on tuntunut alusta asti omalta jutulta. UUT:lla on vain kaksi palkattua työntekijää: toiminnanjohtaja ja vertaistukitoiminnan koordinaattori. Siksi työnkuvamme ovat todella monipuoliset, ja tuuraamme myös toisiamme. Monipuolisuuden kääntöpuolena on työn hektisyys; pidän jatkuvasti monta lankaa käsissäni.
Pääasiallisina tehtävinäni on vertaistuki- ja vapaaehtoistoimintamme koordinointi ja kehittäminen. Teen päivittäin tiivistä yhteistyötä vapaaehtoistemme kanssa. Tukitoimintamme on pääasiassa vapaaehtoisten vertaistukijoiden vetämää, mutta välillä ohjaan itsekin vertaisryhmiä ja ryhmächatteja tai päivystän tukipuhelimessa. Ryhmäilmiöiden sosiaalipsykologisesta ymmärryksestä on hyötyä niin tukimuotojen kehittämisessä, ohjaajana toimiessa kuin vapaaehtoisten kouluttamisessa ja tukemisessa.
Olen ollut opintojeni alkutaipaleelta asti kiinnostunut vähemmistökysymyksistä, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta sekä identiteetin ja minuuden sosiaalisesta rakentumisesta. Nämä teemat ovat vahvasti läsnä työssäni. Kohtaamme UUT:ssa päivittäin ihmisiä, joita hengellinen yhteisö on satuttanut – yhteisö, jonka varaan yksilö on usein rakentanut merkittävän osan minuuttaan, maailmankuvaansa ja sosiaalista verkostoaan. Sosiaalipsykologina hahmotan hengellisen väkivallan ilmiötä laajasti sekä yksilön, ryhmien että yhteiskunnan tasoilla.
Tulevaisuuden suuntia
Opinto- ja urapolkuni sivujuonteena on kulkenut koko ajan vahva kiinnostus seksuaalisuuden, sukupuolen ja lähisuhteiden moninaisuutta kohtaan. Gradussani tutkin, millaisin diskursiivisin keinoin polyamoriset ihmiset rakentavat identiteettejään ja haastavat vallitsevia normeja yhteiskunnassa, jossa monogamia on oletus. Seuraavaksi tulen edistämään tätä sivujuonnetta kouluttautumalla päivätyöni ohessa seksuaalineuvojaksi. Ehkä voin tulevaisuudessa hyödyntää seksologista osaamista myös hengellistä väkivaltaa kokeneiden kanssa työskennellessäni.
En ole myöskään täysin luopunut jatko-opintohaaveistani. Tällä hetkellä järjestötyö tuntuu kuitenkin tarjoavan niin paljon merkityksellisyyttä ja mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kehittymiseen, ettei alanvaihto ole ajankohtaista.