Juhannuksen jälkeen vietetään suureksi ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtumaksi muodostunutta Helsinki Pride – viikkoa. Kuinka sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden voi huomioida työpaikoilla?
Teksti: Maija Komonen
”Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt kokevat usein niin sanottua vähemmistöstressiä”, kertoo sosiaalipsykologi, seksuaaliterapeutti ja seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden kanssa pitkään työskennellyt psykoterapeutti Jussi Nissinen.
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ovat esimerkiksi transsukupuoliset, muunsukupuoliset ja intersukupuoliset henkilöt sekä homo- , bi-, pan- ja aseksuaalit.
”Jatkuva varautuminen ympäristön ja muiden ihmisten torjuvaan asennoitumiseen nostaa stressitasoja. Vähemmistöön kuuluva joutuu pohtimaan, hyväksytäänkö hänet joukkoon avoimesti omana itsenään, myös työpaikoilla. Moni kokee häpeän ja kelpaamattomuuden tunteita, jos joutuu salaamaan itselleen eheyttä tuovaa puoltaan.”
Juuri häpeän näkökulmasta Nissinen pitää Pride-viikkoa varsin myönteisenä asiana.
”Pridessa sukupuolten ja seksuaalisuuden moninaisuutta tuodaan esille ilon ja ylpeyden kautta, jotka ovat häpeän vastakäsitteitä. Ylpeyttä, joka ei ole toisten ylipuolelle asettumista vaan iloa siitä millainen on, tarvitaan häpeän voittamiseen.”
Monet isot yritykset ovat lähteneet tukemaan Pridea. Välillä Prideä onkin kritisoitu liiasta kaupallisuudesta.
”Toki jotkut kaupalliset tahot yrittävät varmaankin kasvattaa myyntiä tukevalla näyttävästi Prideä”, Nissinen pohtii.
”Myynnin edistämistä tärkeämpänä pidän kuitenkin sitä, mitä yrityksen Pride-tuki merkitsee sen työntekijöille. Toivottavasti se on työntekijöille positiivinen viesti siitä, että heidän moninaisuutensa hyväksytään ja huomioidaan.”
Hyväksyvä ilmapiiri auttaa kaikkia
Työnantajan hyväksyvä suhtautuminen työntekijöiden moninaisuuteen on Nissisen mukaan tärkeää moneltakin kannalta.
”Kun seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvan ei tarvitse käyttää energiaa stressaamiseen tai pahimmassa tapauksessa feikkaaamiseen, häneltä vapautuu runsaasti voimavaroja itse työhön ja työssä kehittymiseen.”
Lisäksi salliva ilmapiiri auttaa myös enemmistöä.
”Turvallinen ympäristö ja diversiteetti lisäävät luovuutta. Luovuus kukoistaa, kun kukin voi olla oma itsensä.”
Työantajan on joka tapauksessa noudatettava tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakia, eli syrjintä sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen takia ei ole sallittua.
”Silti voi helposti käydä niin, että yhdenvertaisuus toteutuu paperilla, mutta ei juuri näy käytännössä. Tällöinkin vähemmistöön kuuluva joutuu arvailemaan, hyväksytäänkö hänet joukkoon omana itsenään”, Nissinen pohtii.
”Vaikka työnantaja ei osallistuisikaan Prideen, voivat esimerkiksi työkaverit lähteä porukalla johonkin teemaviikon tapahtumaan. Tällainen yhteisöllisyys ja tsemppaaminen voivat vähentää vähemmistöstressin kokemuksia.”
Helppo muistisääntö
Pride-tapahtumaan osallistumisen lisäksi yksittäiset työntekijät voivat toki muillakin tavoin osoittaa tukeaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille.
”Tukea voi osoittaa symboleiden kautta. Työntekijä voi esimerkiksi kiinnittää takkiinsa sateenkaaripinssin tai tuoda työpöydälle sateenkaarilipun. Nämä ovat tärkeitä merkkejä.”
Vähintä mitä jokainen voi tehdä ottaakseen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt huomioon työpaikoilla, on olla kertomatta heihin kohdistuvia vitsejä.
”Vähemmistöihin kuuluvat saavat itse kertoa vitsejä itsestään. Enemmistöön kuuluvan henkilön kertomana ne tuntuvat usein loukkaavilta ja lisäävät pelon ilmapiiriä. Siksi yksinkertainen vinkkini on: Älä kerro vitsejä vähemmistöistä”, Nissinen vinkkaa.
Lisätietoa sukupuolten ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta: Seta ry:n sateenkaarisanasto
Jussi Nissinen
- sosiaalipsykologi, psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti, perhe- ja verkostoterapeutti, työnohjaaja
- tehnyt vuosien ajan töitä seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvien kysymysten kanssa
- Oma yritys Avoinna kasvuun J&T