Kuinka pitkälle voi päästä oikean asenteen omaksumalla?

Teksti: Jenni Jaakkola & Miira Niska

Helsinkiläisen Kallion lukion opiskelijat ovat jo vuosia järjestäneet Helsingin kirjamessuille Kallio-lavan, jonka ohjelmaan kuuluu nuoria kiinnostavien kirjojen esittelyjä. Lokakuussa 2022 Kallio-lavalla haastateltiin itsensä johtamisen valmentajaa Ilkka Koppelomäkeä, joka esitteli tuoretta kirjaansa, Saa mitä haluat. Nuoren kirja. Kasva keneksi haluat (Viisas elämä, 2022). Työelämäsiirtymistä kiinnostuneen sosiaalipsykologin näkökulmasta keskeistä on Koppelomäen tavoite tukea kirjan avulla nuoria paitsi opiskelupaikan valinnassa myös tulevan työuran hahmottamisessa [1].   

Koppelomäki kuvaa kirjaansa oppaaksi oman elämän tarkasteluun ja unelmien saavuttamiseen. Kirjassa hän esittelee kehittelemänsä Saa mitä haluat -menetelmän, josta hän pitää saman nimistä valmennusta. Menetelmän kerrotaan auttavan selkiyttämään omia tavoitteita sekä ohjaamaan toimintaa niitä kohti. Koppelomäen mukaan menetelmän avulla on mahdollista saavuttaa mahdottomaltakin tuntuvia tavoitteita. Hän itse kertoo toteuttaneensa menetelmän avulla unelmansa nousta Kilimanjarolle. [1]

Saa mitä haluat -menetelmän avulla kohti tavoitteita

Saa mitä haluat -menetelmässä pyritään omien arvojen ja intohimojen pohjalta kirkastamaan, mihin suuntaan elämäänsä haluaa viedä. Keskittymällä yhteen valittuun tavoitteeseen ja etsimällä otollinen ympäristö alkaa Koppelomäen mukaan myös saada toivottuja tuloksia. Koppelomäki toteaa, että jokaisella on lopulta vastuu omasta elämästään ja jokainen on ”harjoittelun tulos.” Koppelomäki kannustaa lukijaansa kehittämään itseään muun muassa opettelemalla hallitsemaan omaa mieltänsä sekä vahvistamalla itsevarmuuttaan ja itseluottamustaan. Erityisen tärkeäksi Koppelomäki näkee oikeanlaisen ”asenteen”. Kehittämällä itseään ja muuttamalla asennettaan Koppelomäki kertoo jokaisen pystyvän saavuttamaan haluamansa. [1]

Koppelomäen kirjassa yksilöitä ohjataan itsensä muokkaukseen ja kehittämiseen. Esitellyt ideat eivät ole uraohjaajille ja sosiaalipsykologeille vieraita. Esimerkiksi Helsingin yliopiston urapalveluiden käyttämässä urataitomallissa itsetuntemus nähdään perustana, jonka pohjalta urasuunnittelussa valintoja ja päätöksiä tehdään. On tärkeää tietää mahdollisista uravaihtoehdoista, mutta myös tunnistaa omat kiinnostuksen kohteensa ja arvonsa. [2] Itsevarmuus ja itseluottamus taas tulevat käsitteinä lähelle minäpystyvyyttä, jolla tarkoitetaan henkilön arviota omasta pystyvyydestä eri tilanteissa. Minäpystyvyys voi vaikuttaa uravalintaan ja uralla menestymiseen, sillä se määrittelee, kuinka korkeita tavoitteita yksilö itselleen asettaa ja miten sinnikkäästi hän niitä tavoittelee. [3]

Kirja välittää länsimaissa tyypillistä ajatusta siitä, että kaikki ovat tasa-arvoisia ja siksi jokaisen on mahdollista menestyä kovan työnteon avulla. Kirjassa esitellään Koppelomäen oman tarinan lisäksi muita inspiroivia tarinoita, joiden kuvaillaan rohkaisevan myös omaan onnistumiseen. Sankaritarinat ovat sosiaalipsykologeille tuttuja. Ne sisältävät aktiivisen henkilön, joka voittaa kovalla työllä eteen tulevat koettelemukset eikä tarvitse muiden apua. [4] Tarinoiden sankarit edustavat kulttuurimme ihanneyksilöitä, aktiivisia ja yrittäjämäisiä toimijoita, jotka lopulta saavat mitä haluavat.

Saa mitä haluat -asenteen ongelmallisuus

Koppelomäen kannustus ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta. Vaikka korkeakoulupaikkojen määrää on jatkuvasti nostettu, käydään opiskelupaikoista edelleen veristä kilpailua. Vuosittain kaksi kolmasosaa hakijoista jää ilman opiskelupaikkaa. [5] Erityisesti niin sanotuista hakupainealoista haaveilevista valtaosa joutuu pettymään – kovasta työstä ja hyvästä asenteesta huolimatta. Esimerkiksi psykologiaan ja oikeustieteisiin hakevista vain muutama prosentti ”saa mitä haluaa”.

Toista veristä kilpailua käydään valmistumisen jälkeen koulutusta vastaavista ”eliittitöistä”. Samalla kun korkeakoulutettujen määrä on noussut, organisaatiot niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla ovat keksineet uusia tapoja vähentää työvoimakustannuksia. [6] Vastavalmistuneiden työllistymisongelmia ovat lisänneet muun muassa vuoden 2008 finanssikriisi ja koronapandemia.

Koppelomäen kirjassa esiintyvä yksilön vastuuta korostava puhetapa rakentaa mahdollisuuden itsesyytökselle. Jos unelmien opiskelu- tai työpaikka jää saamatta, on vika ollut yksilössä: tavoite ei ole ollut kirkas, asenne ei ole ollut kohdallaan tai tavoitteen eteen ei ole tehty riittävästi töitä. Tällaiset itsesyytökset voivat puolestaan pahimmillaan johtaa ahdistukseen ja masennukseen. On tärkeää huomioida, että koulutus- ja työmarkkinoilla on rakenteellisia esteitä, joita yksilöt eivät pysty omalla toiminnallaan ylittämään. [6] Myös Koppelomäki myöntää, ettei mikä tahansa ole mahdollista. Tästä huolimatta hän kannustaa nuoria mahdottomaltakin tuntuvien unelmien tavoitteluun.     

SPIN-tutkimushankkeessa pureudutaan minuuden muokkaamiseen

Keväällä 2022 käynnistynyt SPIN-tutkimushankkeemme pureutuu minuuden muokkaamisen ja kehittämisen edistämisen haasteellisuuteen (https://blogs.helsinki.fi/spin-project/). Työelämässä toimii kasvava ryhmä ammattilaisia ja asiantuntijoita, kuten uraohjaajia ja lähijohtajia, joiden työnkuvaan kuuluu Koppelomäen kirjan tapaan toisten yksilöiden minuuden muokkauksen edistäminen ja tukeminen. Minuuden muokkauksella viittaamme Koppelomäen kirjassakin esiintyviin työkaluihin kuten itsetuntemuksen ja työelämätaitojen lisäämiseen.  

SPIN-hankkeessa tarkastelemme minuuden muokkauksen edistämistä uraohjaus- ja kehityskeskusteluissa. Näissä keskusteluissa asiantuntijat ja johtajat neuvottelevat yhdessä asiakkaiden tai työntekijöiden kanssa minuuden muokkauksen mahdollisuuksista ja rajoitteista. Uraohjauksen asiakkaat ja kehityskeskustelujen työntekijät eivät välttämättä hyväksy minuuden muokkausta reitiksi työllistymiseen ja työssä kehittymiseen, mutta myös uraohjaajat ja lähijohtajat voivat monin tavoin huomioida rakenteelliset esteet. Tässä tapauksessa heidän mahdollisuutensa asiakkaan työllistymisen ja työntekijän työssä kehittymisen edistämiseen ovat kuitenkin rajalliset. Inspiroivan viestin välittäminen ei onnistu, tai viesti latistuu. Koppelomäen kirjaa lukiessa herääkin kysymys, millaisia ajatuksia kirja mahtaa herättää nuoressa aikuisessa, joka pyrkii viidettä kertaa lääketieteelliseen.                

LÄHTEET:

[1] Koppelomäki, Ilkka (2022) Saa mitä haluat. Nuoren kirja. Kasva keneksi haluat. Helsinki: Viisas elämä.

[2] Kanniainen, Minna-Rosa (2018) Urataitomalli. Opinnot ja ura -verkkokurssi. Helsingin yliopiston urapalvelut. Haettu: https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/6dc15212-dd0a-4129-bcd3-596b92a511c3

[3] Bandura, Albert (1986) Social foundation of thought and action: A social cognitive theory. Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall.

[4] Hänninen, Vilma (1999) Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Tampere: Tampereen yliopisto.

[5] Valtioneuvosto (2019) OECD-vertailu: Suomessa kilpailu korkeakoulupaikoista on kovaa. Haettu: https://valtioneuvosto.fi/-//1410845/oecd-vertailu-suomessa-kilpailu-korkeakoulupaikoista-on-kovaa

[6] Brown, Philip (2003) The opportunity trap: Education and employment in a global economy. ECER Keynote. European Educational Research Journal 2(1): 141–179.

Jenni Jaakkola on sosiaalipsykologian maisteriopiskelija Itä-Suomen yliopistossa ja tutkimusavustaja Helsingin yliopiston SPIN-tutkimushankkeessa.

(Kuva: Aku Jaakkola)

Miira Niska (VTT, dosentti) on sosiaalipsykologi ja yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa käsittelee työelämäsiirtymiä sekä toimijuutta ja yrittäjyyttä muuttuvassa työelämässä.

(Kuva: Saku Tiainen)