Hallituksen esitys nuorten ja lasten terapiatakuusta tuli voimaan 1.5.2025. Terapiatakuu on kannatettava uudistus, mutta ei yksin riittävä puuttumaan mielenterveysongelmien juurisyihin. Tämä vaatii panostusta palveluvalikoimaan, joiden
“Tunnettu suomalainen yhtye laulaa, että meillä on jokaisen sisällä valtameren kokoinen voima jonka voimme valjastaa tekemään asioita.” Haastatteluun perustuva blogiteksti kannustaa sosiaalipsykologeja toimimaan systeemisen muutoksen
Julkaistu Aamulehdessä 30.6.2023. Viime aikoina on ollut paljon puhetta mielenterveyskriisistä ja terveydenhuollon riittämättömistä resursseista vastata mielenterveysavun tarpeeseen. Muun muassa Jarmo Kantonen kysyi mielipidekirjoituksessaan (HS 20.4.),
Teksti: Jenni Jaakkola & Miira Niska Helsinkiläisen Kallion lukion opiskelijat ovat jo vuosia järjestäneet Helsingin kirjamessuille Kallio-lavan, jonka ohjelmaan kuuluu nuoria kiinnostavien kirjojen esittelyjä. Lokakuussa
Vuoden 2022 aikana valmistui mielenkiintoisia sosiaalipsykologisia väitöskirjoja ja runsaasti monipuolisia pro gradu -tutkielmia Helsingin, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistosta. Sosiaalipsykologian tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa ihmisten vuorovaikutuksesta,
Jaana Akiola, omaa sukua Piirainen. Opiskeluaika Opintoni alkoivat Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksella vuonna 2008, kun pääsin toisella yrityksellä valmennuskurssin tuella sisään. Olin aiemmin lukenut yliopistossa
Vuosi 2022 on käynnistynyt parisuhde- ja ydinperheideologian kriittisellä tarkastelulla. Ihmissuhteiden moninaisuus on noussut osaksi yhteiskunnallista keskustelua, jonka keskiössä on seksuaalisuuksiin ja identiteetteihin kohdistuvien normatiivisuuksien purkaminen.
Iina Gummerus kertoo, miten hän päätyi sosiaalipsykologiksi järjestökentälle, sekä millaista hänen työnsä vertaistukitoiminnan koordinaattorina Uskontojen uhrien tuki UUT ry:ssä on.
Sosiaalipsykologi Jaana-Piia Mäkiniemi kuvaa tutkimustuloksia, jotka viittaavat organisaation tukemien etätyötaitojen ja yksilön resilienssin olevan yhteydessä parempaan työhyvinvointiin. Hän kannustaa ihmisiä pohtimaan, mitä poikkeusajan käytäntöjä he haluavat jatkossa vahvistaa, tai kenties jättää taakse.
Useat tekijät selittävät työn imun notkahdusta pandemian pitkittyessä, mutta työhön liittymätön someviestintä työyhteisön sisällä näyttäisi selittävän yksilöiden välisiä pysyvämpiä eroja työn imun kokemuksissa. Jos sisäinen some siis tukee työpaikan yhteisöllisyyttä ja työn sujuvuutta, se voi olla yksi työhyvinvointia vahvistava tekijä.